Saimaan Eräelämys Oy:n yksityinen toiminta-alue Illikka sijaitsee Suur-Saimaaseen kuuluvan Haukiveden rannalla, lähellä Linnansaaren kansallispuistoa. Lähialueella on suojeltuja lehtoalueita ja Natura -suojelualueita. Lajunlahden rannalla, Pienellä  Haukivedellä sijaitseva  toiminta-alue  jylhine rantoineen ja luotoineen on suomalaista järviluontoa parhaimmillaan.

Haukivesi on osa suurta Saimaata, joka on Suomen suurin järvi. Saimaa muodostuu useista erinimisistä järvialtaista, joiden pinnat ovat lähes samassa tasossa, noin 76 metriä merenpinnan yläpuolella. Kapeikot, kuten Savonlinnan Kyrönsalmi, kuitenkin patoavat vesiä sen verran, että vedenpinta Saimaan pohjoisimmassa osassa, Joensuun edustan Pyhäselällä, on keskimäärin  5-10 cm korkeammalla kuin Lappeenrannan-Imatran alueella.

Saimaan pinta-ala on noin 4400 km², ja sen valuma-alue on yli 60 000 km². Lähes viidennes Suomen pinta-alasta kuuluu siten Saimaan vesistöalueeseen. Saimaan vedenkorkeus vaihtelee vuodesta toiseen. 

Ote: Lajunlahden luonto, Heikki Simola

Haukivesi on saimaannorpan tärkeimpiä esiintymisalueita. Saimaannorppaa on kaikkiaan alle 280 yksilöä, niistä runsaat 30 elää Haukiveden alueella.

Saimaannorppa jäi jääkauden jälkeen eristyksiin Saimaan altaaseen. Järvessä se joutui sopeutumaan tyystin toisenlaisiin olosuhteisiin kuin merissä (mm. Itämeressä ja Vienanmeressä) elävät sukulaisensa. Myös Laatokassa elää eristynyt norppakanta, mutta Laatokan olosuhteet ovat paljon lähempänä merten oloja. Saimaalla vaikeinta aikaa on talvi, jolloin koko järvi jäätyy. Norpat ovatkin sopeutuneet tekemään talvipesänsä lumikinoksiin. Niiden aistit, mm. viiksikarvojen tuntoaisti, ovat myös kehittyneet pimeässä vedessä saalistamiseen.

Hymyilevä saimaannorppa on valittu Luonnonsuojeluliiton tunnuseläimeksi. Norppa on myös hyvin vakavassa mielessä tunnuskuva ja ilmentäjä sille, mitä ihminen ympäristössään ja Saimaalla tekee ja on tehnyt.

Ote: Lajunlahden luonto, Heikki Simola